Työväentalo 1921-1930
1921
- Työväenyhdistyksestä tuli taloudellinen yhdistys, tehtävänä työväentalon ja sen toiminnan ylläpitäminen
1922
- Pispalan Työväennäyttämö esitti 'Sysmäläisiä'
1923
- Perustettiin Pispalan sos.dem. työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Pispalan työväenyhdistykseen
- Talolle rakennettiin kulissisuoja ja ns.vedenheittoputka
-
1924
- Pispalan työväen paikallisjärjestö alaosastoksi PTY:hyn
1925
- Pispalan työväen Auto-Osuuskunnan perustava kokous
- Ehdottiin elävienkuvienteatterin perustamisesta
1926
- 11.11. päätettiin siivouttaa yhdistyksen huoneet, palkasta päätettiin: naisille 3,50mk/tunti ja miehille 5-6mk/tunti
1927
- Pispalan Työväenyhdistyksen 25-vuotisjuhla
- Järjestettiin suuret arpajaiset työväentalon remonttia varten
- Tehtiin suuria korjaustöitä, mm. uusi toinen kerros, Aatto Koivunen teki eristystyöt
1928
- Aloitettiin 'Työväen Lehden' painotalon rakentaminen työväentalon taakse, mutta rakentaminen jäi kesken
- Aatto Koivunen kuoli, hautajaiset pidettiin Tampereella, yhdistys varasi autoja pispalalaisten kuljettamiseksi sinne, hautajaisten jälkeen tilaisuus Pispalan työväentalolla.
1929
- Pispalan Alun 20-vuotisjuhla työväentalolla
1930
- Työväentalo suljettiin ja sinetöitiin heinäkuussa, sisälle taloon jäi mm. Alun voimisteluvälineitä
-
Vankien vaihto 1926 eli miten pispalalaisesta tuli petroskoilainen
Suomen lähetystö Moskovassa oli käynyt kevättalvesta 1925 asti neuvotteluja Neuvostoliiton ulkoasiainkomissariaatin kanssa päämääränä kymmenen Venäjällä vangitun ja kuolemaantuomitun Suomen kansalaisen vapauttaminen ja palauttaminen Suomeen.
Neuvotteluihin osallistui lähettiläs Antti Hackzell, joka myös raportoi Suomen ulkoministeriölle asioiden etenemisestä. Neuvostoliiton puolelta mukana oli mm. ulkoasiainkomissariaatin Baltian maiden osaston päällikkö M.A.Loganovski.
Suomeen haluttiin seuraavat henkilöt:
- Henriksson, Adolf Kustaanpoika
- Grube, Aleksander
- Juvonen, Tuomas
- Narbut, Georg Antoninpoika
- Paukku, Pietari Simonpoika (Pekka)
- Pelkonen, Juho Antinpoika
- Paajanen, Juho Theodorinpoika (Simo?)
- Siljansalo (Siljander), Paul Johannes (Paavali)
Nämä henkilöt olivat olleet maanalaisessa työssä Venäjällä, jääneet kiinni ja saaneet kuolemantuomion. Pispalassa kiersi huhu, jonka mukaan ”Suomen valkoiselle järjestelmälle hyvin tärkeitä henkilöitä oli joutunut vangiksi Venäjälle, kerrotaan mm. että yksi olisi ollut Svinhufvudin poika.
Vangit sovittiin vaihdettavaksi Suomessa valtiollisista rikoksista vangittuihin ja tuomittuihin henkilöihin, Näiden piti anoa Neuvostoliiton kansalaisuutta jonka jälkeen heidät armahdetaan ja karkotetaan Suomesta. Tästä oli päätetty 24.2.1926 tapahtuneessa Valtioneuvoston yksityisessä neuvottelussa. Kun ulkoministeri E.N.Setälä lähetti asiasta kirjeen Oikeusministeriölle hän pyysi, ettei asiasta päästetä tietoja julkisuuteen.
Oikeusministeriön piti pyytää vangituilta ilmoitus haluavatko he siirtyä Venäjän kansalaisuuteen ja sen jälkeen jättää armonanomuksen. Alkuperäisellä listalla olleista henkilöistä tästä kieltäytyivät K.L.Kulo, Niilo Wälläri ja Ellen Mäkelin. Arvo Tuominen oli jo ehtinyt päästä ehdonalaiseen vapauteen.
Ulkoasiainministeriö ilmoitti 18.6.1926 Sisäasiainministeriölle:
Tasavallan Presidentti on nähnyt hyväksi armahtaa ja vapauttaa Suomen kansalaisuudesta seuraavat kuritushuonerangaistusta kärsivät henkilöt:
- Lepola, Kalle
- Lehtosaari, Juho
- Weckman, Alexander
- Summanen, Kalle
- Syvänen, Elo
- Enroth, Arvi
ekä armahtaa seuraavat kuritushuonerangaistusta kärsivät Venäjän kansalaiset:
- Kempujeff (Kemppainen), Ivan
- Mihejeff (Kari), Aleksi
Weckman ja Enroth oli tuomittu pitkiin tuomioihin Mannerheimin murhayrityksestä v.1920. Muut suomalaiset olivat saaneet tuomiot maanalaisesta kommunistisesta toiminnasta. Kempujeff ja Mihejeff oli vangittu heidän osallistuttuaan Karjalassa taisteluihin suomalaisia vastaan.
Lopulta siis Suomen viranomaiset luovuttivat Neuvostoliiton elimille neuvostokansalaisia ja saivat Suomen kansalaisia. Näin Pispalan pojasta Elo Syväsestäkin tuli petroskoilainen Elo Sjuvjanen.
Vankien vaihto suoritettiin Rajajoen sillalla Valkeasaaressa 25.6. klo 18.
Lähteet: Ulkoministeriön asiakirjat Gunnar Keltamäen muistelmat Kansan Arkistossa
